Viskeistä ja kemiasta kun olen kiinnostunut, niin löysin oikein hyvän ja uuden julkaisun asiasta. Ainoa ongelma on, että se on kirjoitettu kiinaksi – 4 款单一麦芽威士忌特征风味成分解析. Tämä on siis otsikko. Onneksi on googlen kääntäjä. Sain melko nopeasti selville tärkeitä yksityiskohtia. Onhan se hidasta poimia sanoja ja copy-paste kääntää niitä. Yllätyin kuinka hyvin google osasi kääntää kemikaalien nimiä kiinasta.
Juttu käsitteli sitä mitkä yhdisteet antavat suurimmat OAV-arvot viskissä. Tämä arvohan on se arvo, joka saadaan, kun tiedetään yhdisteen pitoisuus viskissä sekä yhdisteen kynnysarvo ( eli aistitaan nenällä). Mitä suurempi arvo on sitä enemmän se antaa aistimusta. Esimerkiksi kun vanilliinin pitoisuus Wild Turkey bourbon viskissä on 8130 ug/l niin OAV on 370 koska vanilliinin kynnysarvo hajuaistissa on 22 ug/l. Siis käytännössä haistamme vanilliinin hyvin selvästi ko. viskissä.
Palataanpa kiinalaisjulkaisuun. Siinä näytteinä käytettiin single malt viskejä Macallan ja japanilainen Yamazaki. Molemmista oli 12- ja 18-vuotiaat näytteet. Itselläni on vain tuo 12-v Yamazaki. Tietysti käytin Savu-lasia ja vertailuna Glencairn-lasia. Poimin julkaisusta seuraavanlaisia tuloksia.
* Macallan todettiin olevan enemmän kukkainen kuin Yamazaki.
* Japanilainen todettiin olevan hyvin hedelmäinen.
Mistä kuvailu johtuu?
Macallan-viskissä suurimmat OAV-arvot olivat seuraavilla yhdisteillä: fenyletyleeniasetaatti, akaasia-alkoholi ja t-nerolid-alkoholi. Näiden yhdisteiden kuvailut ( = descriptor) ovat: ruusuinen, hedelmäinen, kukkainen. Yamazakista löytyi mm. etyyli-isovaleriaattia, etyyli-2-metyylibutyraatti, 1-dekanoli. Kuvailut ovat samantyyppisiä eli hedelmäisyyttä ja kukkaisuutta.
Mielenkiintoista on se että esterien ja alkoholien summapitoisuus ei eroa 4 viskin välillä paljonkaan mutta ihmisen nenä pystyy erottamaan nämä viskit.
Kun luokitteluun otettiin kaikki aromiyhdisteet niin kaikki 4 viskiä saatiin selvästi eri ryhmiin.
Luettuani julkaisun olikin aika testata itse miltä Yamazaki 12v. tuntui Savu-lasilla. Annoin olla lasissa 1,5 minuuttia jotta etanoli haihtui pois ja sitten alkoi tapahtua. Kevyitä ja makeita hedelmiä nousi nenään, vielä hennosti. 5 minuutin kohdalla ananasta ja omenaa. Luulisin että damaskenoni-nimisen yhdisteen takia – mulle se tuo mieleen sellaisen punaisen uuniomenan. Vaniljaa tulee mutta on huomattavasti heikompi kuin bourbonissa.
Lopuksi voisi todeta että kyllä kannattaa ottaa nenä mukaan karkeloihin 🙂
